Antonio

Tehtiin Kuplan porukoilla sunnuntain aamuinen sukellus Antonion hylylle Lappohjassa. Olinkin sukeltanut täällä viimeksi vuosi sitten 20.12. 2020. Silloin oli vielä plussakeli +4, mutta nytpä olikin pakkasta -7. Meri oli alkanut jo jäätymään, mutta ei ollut vielä tässä Lappohjan satamassa jäässä.
Meitä oli loppujen lopuksi 5 hengen porukka lähdössä aamulla Kuplakammiolta, muutama peukutti keikan viime hetkellä. Nora tuli mun kyydissä ja muut Paul, Tuomas ja Ada Paulin autolla.
Päästiin satamaan klo 11 maissa, mutta meillä ei ollut portin avainta, joten oli uitava hylylle lahden yli veneenlaskurampilta sataman pitkän laiturin taitteeseen, jonka tienoilla hylky on. Uintia tulee muutama sata metriä. Sen voi sukeltaakin pohjaa pitkin, ja niin tehtiin viime vuonna.
Nyt sovittiin että Paul ja Tuomas menee parina. Mä, Nora ja Ada kolmikkona; sukellusaika 45 min. Mä ja Nora oltiin ainoat P3:t ja mä olin ikään kuin sukellusvanhin, joskin kukaan ei jäänyt pintaan vahtimaan, koska oltiin niin pienellä porukalla. Pistin laiturin reunaan A-lipun pystyyn, hapenantolaitteet ja RJ-laukun. Laukussa kännykkä ja auton avaimet hätätilanteen varalta.
Laitettin kamat kasaan ja puettiin hyytävässä -7 pakkasessa kuivapuvut päälle. Pintavesi oli jotain +3. Sitten kohti hylkyä. Mä, Nora ja Ada päästiin pian poijulle josta menee kettinki suoraan hylyn viereen vasemmalle kyljelle. Tehtiin vielä tarkistukset ja sovittiin että mä menen edeltä ja tytöt tulee perässä. Minuutissa laskeuduin hylyn kannelle 10 metrissä odottamaan. Sitten meni monta minuuttia eikä ketään näkynyt. Näkkäri oli sellainen että pinnalle ei nähnyt, joten menin sitten takaisin ylös. Siellä selvisi että Nora ei nyt voikaan sukeltaa kun painoja oli liian vähän. Hän oli juuri kasannut uuden setin ja painotus oli hakusessa.
Sovittiin että mä sukellan kahdestaan Adan kanssa, Nora ui takaisin rantaan ja peukuttaa tämän. Mentiin Adan kanssa alas ja mä johdin sukellusta. Ada on P1 ja juuri saanut kortin. Adalla oli Kuplan vuokrasetti 12 litran tankilla ilmaa. Mulla oli 2x10L 32% nitroksilla. Mulla oli myös kamera TG-6 videovaloin mukana ja otin sillä kuvia, ei videota tällä kertaa. Mentiin vasenta laitaa keulalle, joka on etelään päin, käytiin pohjalla 15 metrissä katsomassa laivan keulan siluettia pintaa kohti. Pinnalta tuli vähän vihreää valoa aluksen siluettia vasten. Sitten oikeaa laitaa perälle, matkan varrella nähtiin Tuomas ja Paul, ja taas käytiin perän kohdalla pohjalla 12 metrissä katsomassa peräsintä. Sitten vasenta laitaa takaisin keulakannelle ja matkan varrella kurkattiin ruumalukkuista ja hyttiin. Hylky on noin 50 metriä pitkä ja melko ehjä. Sen päällä makaa yksi laiturin ankkuripainoista ja yli menee muutama kettinki. Kun 40 min oli tullut täyteen oli Adalla 70 bar jäljellä, joten oli aika palata ylös poijun kettinkiä pitkin. Tehtiin 5 metrissä turvapysähdys ja pinnalla oltiin suunnitelman mukaan. Sukellus meni oikein hyvin ja oli leppoisa kierros. Omasta mielestä näkyvyys oli kohtuullinen 5 m – Ada oli odottanut parempaa.
Sitten uitiin takaisin rantaan, jossa Nora olikin jo vaihtanut sukelluspuvun pois. Pojat tulivat pohjaa pitkin sukeltaen takaisin. Kun oltiin kaikki valmiina, niin ajettiin takaisin Kuplakammiolle, jossa täytin omat pullot.