Skeppsbadarnan itapuolen hylky

Tavin sijainti 59 45.2240 N, 21 50.9720 E
2024-08-31 D1024 Skeppsbådarnan itäpuolen hylky

Tämä oli ensimmäinen sukellus Kuplan Tavi-viikonloppuna. Lähdin Turkuun Anni kyydissä jo perjantaina 30.8.2024 ja lastattiin itsemme Tavin kyytiin. Kuplalaisia oli iso joukko mukana, ja muutama muu koska aika moni kuplalainen sitten peukutti tämän. Tavi lähti liikkeelle klo 17 maissa ja ajoi Trunsön saarelle laituriin, jossa oltiin yötä.
Oli tarkoitus sukeltaa Vrouw Marian hylyllä Merimuseon kavereiden valvonnassa ja mm. auttaa laittamaan uusia touveja sekä kuvaamaan hylkyä. Klo 7 Tavi lähti ajamaan kohti hylkyä, ja oli tarkoitus sukeltaa siellä jo klo 8. Jouni Polkko oli mun parina sinne. Oltiin molemmat sukellusvalmiita klo 8. Keli oli paikan päällä kuitenkin sen verran kova, että siinä kohtaa ei voinut sukeltaa. Nousuköysi hylylle oli myös kadonnut.
Niinpä sitten hylättiin suunnitelma sukeltaa Vrouw Marian hylllä, ja siirrytiin lähellä olevaan toiseen museokohteeseen, joka oli paremmin keliltä suojassa. Hylyllä ei ollut parempaa nimeä kuin ”Skeppsbådarnan itäpuolen hylky”, sillä sitä ei ole tunnistettu. Tavin sijainti oli 59 45.2240 N, 21 50.9720 E kun alus kiinnitettiin luotoon, mutta itse hylky oli pienen kumivenematkan päässä luodon pohjoisreunalla noin 30 metrin syvyydessä.
Meidät vietiin Jounin kanssa toisena parina Tavin pienellä kumiveneellä hylylle klo 11 maissa, jolle oli pudotettu shottipaino. Jounilla oli repe ja mulla selkäkaasuna 2x12 32% Nitroksilla ja kainalossa 7 litrainen 50% dekohappi. Mun oli tarkoitus ottaa fotogrammetriavideota hylyllä ja sitä varten oli mukana Olympus TG-6 setti neljällä videovalolla. Keli oli kohtalasien kova, aallot metrin luokkaa.
Klo 11:37 Jounin kanssa mentiin suoraan alas hylylle ja köysi vei noin puoleen väliin. Meidän oli tarkoitus kuvaa peräosaa fotogrammetriaa varten ja sinne oli aseteltu merkkilevyjä jo valmiiksi. Niin mä sitten kuvasin videolinjoja 30…25 metrin syvyydellä noin 40 min. Sitten oli jo dekoja kertynyt sen verran että oli mielestäni aika lähteä pois. Kovin paljoa en hylystä nähnyt kun kuvailin hartaasti vain sitä peräosaa. Hylky oli kuitenkin aika hyvin säilynyt rungoltaan, noin 30 m pitkä purjelaiva jostain 1700-1800 luvun paikkeilta. Iso ehjä peräsin. Kansilaudoitus on aikaa sitten romahtanut, mutta kyljet edelleen ehjänä pystyssä.
21 metrissä yritin vaihtaa dekokaasulle, mutta regusta ei vaan tullut kunnolla kaasua ja siitä ei pystynyt hengittämään, joten vaihdoin heti takaisin selkäkaasulle. Kun aloin ihmettelemään ja selvittelemään ongelmaa, niin huomaamatta noste karkasi ja lähdin nousemaan kohti pintaa. Kun sain nosteen hallintaan, niin palasin Jounin syvyydelle 14 metriin, ja siitä jatkettiin tekemään dekoja 6 metriin. Päätin että en nyt yritä käyttää dekopulloa kun ei siihen voinut luottaa. 32% nitroksilla dekoja oli edessä 15 min ja siihen kyllä selkäkaasukin hyvin riittäisi. Dekoja tehdessä tutkin koko ajan dekoregua ja lopulta keksin että miflex-letku oli taittunut niin että sen takia regusta ei tullut kunnolla kaasua. Ehkä on aika vaihtaa letku perinteiseen kumipintaiseen, jota ei pitäisi pystyä taittamaan noin. Tein sitten dekot loppuun ja sukellusaikaa tuli 65 min. Selkäkaasua jäi 62 bar pinnalle tullessa.
Pinnalle oli tulleet melkein kaikki sukeltajat. Kaikki eivät mahtuneet pieneen kumiveneeseen joten meidät hinattiin köydellä puolisukellusmoodissa Tavilla. Sillä matkalla kului vielä kaasua niin että jäi 52 bar. Tavilla oltiin klo 13 maissa ja keli vain nousi.
Ulkoluodilla ei sillä kelillä voinut sukeltaa missään, joten Tavi ajoi takaisin Trunsön laiturille, jossa oli erittäin suojaista satama kahden saaren välisessä kapeassa salmessa. Matkan aikana täytin pullot 32% Nitroksilla.
Updated 2025-11-23 Place was Skeppsbådarnan itäpuolen hylky