Tiilihylky

Sukellusseura Nousun iltakeikka Vuoksi veneellä Tiilihylylle 4.11.2022.

Itsellä yli kuukauden tauko sukeltamisesta.
Tarkoitus oli mennä Königin Luisen (Könärin) hylylle, mutta kelin tiedettiin jo ennusteen mukaan olevan niin paha, että jo satamassa päästettiin mennä suosiolla Tiilihylle. Syksyn aikana oli monta yritystä lähteä Könärille, mutta joka kerran merisää oli liian paha, ja niin taas kerran.
Nyt oli tuuli idän suunnasta noin 8 m/s kun lähdettiin ja nousi 10 m/s:iin illan mittaan. Noin metrinen aallokko suoraan idästä paluumatkalla. Mustamatalan luodon länsipuolella oltiin tuulelta joten kuten suojassa, joten se olikin ainoa järkevä paikka suketaa. Könärillä olisi ollut varsin turvatonta.
Meitä oli 5 lähdössä: Anssi Hiippala kipparina, minä, Rupert Simon, Matti Kuosmanen, Arto Pääkkönen.
Oltiin kaikki etukäteen laitettu kaasut Könäriä varten, mutta varalla oli Tiilihylkykaasut.
Kokoonnuttiin Suomenojan satamassa klo 15:30, veneen lastaus ja lähtö klo 16:00. Satamassa oli toki vielä tyyni keli ja valoisaa. Mustamatalalle päästiin vähän ennen klo 18. Silloin oli jo pimeää ja matka sinne jo aika pomppuinen.
Korjattu Pedixin kellonaika lokiin 19->18, sitä ei oltu laitettu talviaikaan vielä.
Pudotettiin ankkuri ihan luodon eteen länsipuolelle. Helsingin valot loisti pohjoisessa, mutta luodolla oli pikkopimeää. Luodon takana oltiin kohtuullisen suojassa itätuulelta mutta kyllä vene keikkui aika tavalla.
Ensin veteen meni kolmikko: minä, Rupert, Matti. Meillä 60 min suunnitelma.
Mentiin ankkuriköyttä alas ja ankkuri löytyi noin 8 metristä kallion tasanteen päältä. Olisi pitänyt siirtä se parempaan paikkaan, koska siitähän se sitten myöhemmin lähti. Mä liidasin kun paikka oli aika tuttu itselle. Mentiin ensin rinnettä alas tiiliä seuraten 16 m kalliotasanteelle, kunnes tuli jyrkänne alas 24 metriin, josta löytyy ekat hylyn kappaleet, sitten siitä muutama minuutti eteenpäin kunnes tulee hylyn pääkappale. Siitähän ei ole jäljellä kuin kölin ympärille kaatunee kylikaaret ja romahtanut kansi. Sekalaista puuosaa ja metallia. Näkyvyys oli varsin hyvä, noin 10 metriä ja kirkas vesi. Paljon nähtiin mereneläviä, erilaisia kaloja, katkarapuja, hemimysiksiä ym. Tutkittiin hylkyä oikein huolella puolisen tuntia. Sitten takaisin kohti venettä, rinnettä kaikessa rauhassa ylös. Sitten etsittiin ankkuria aika tovi, mutta ei sitä enää löytynyt koska ilmeisesti se oli pompannut kalliolta ja raahautunut syvemmälle ja kauas ulos. Veden alla ei allokko tuntunut. Tultiin sitten pintaan luodon reunalta ja uitiin veneelle.
Sukellus oli oikein mukava ja rento. Näkyys tosi hyvä vaikka toki oli pimeää. Itsellä kaikki toimi ongelmitta: kuivapuku täysin kuiva, eikä edes hanskat vuotaneet.
Kamera ei ollut mukana koska laajakulmalinsiin kierteet oli korkanneet ja pitää ehkä ostaa uusi.

Kun tultiin ylös Anssi ja Arto meni sukeltaa 60 min suunnitelmalla klo 19:15 ja palasivat 20:10.
Heillä meni kaikki myös hyvin. Nostettiin heti ankkuri ja alettiin ajaa takaisin satamaan. Nyt oli tuuli ja allokko noussut ja oli hyvä että ei menty Könärille tässä säässä.
Tämä oli varmaan vuoden 2022 viimeinen venesukellus.