Beaty and the Beast (Thaa)

Thaa atollillin luoteiskulmalle saavuttiin hyvässä kelissä ja rauhallisen atollien välisen kanavan ylityksen jälkeen 10:30.

Heti sinne saavuttua pidettiin briefing ja kohde oli ”Beaty and the Beast” kanava. Aina näihin kanaviin sukellettaessa yksi oppaista kävi ensin tekemässä merivirtatarkistuksen, eli hyppäsi yksin veteen ja sukelsi katsomaan minne virta vie ja minkälainen se on. Palattuaan opas piti nopean viime hetken briiffauksen ja sukellussuunnitelmaa tarkistettiin tilanteen mukaiseksi. Normaalisti virta oli kanavista sisäänpäin ja usein idän suunnasta länteen, jolloin hypättiin veteen atollireunan itäpuoleiselle seinämälle, ja sitten tartuttiin suuaukon itäreunaan, ja lopulta tultiin itäkulmaa ylös. Joskus virta oli lännestä jolloin hypättiin länsireunalla. Oli joitakin tapauksia että virtaus kanavasta sisään oli hyvin heikko, jolloin saattoi ylittää koko kanavan suun päästä päähän. Harvemmin oli ulospäin virtaus, jolloin hypättiin kanavan puolelta veteen ja sitten tartuttiin kulmasta kiinni ja mentiin lopulta seinämää pitkin varoen joutumasta ulos valtameren puolelle.

Nyt oli ”Beaty and the Beast” kanavalla virta sisään idästä ja ”Maledivian Medium” eli aika häijy. Olin erehtynyt ottamaan iso Canon-7D:n salamavarsineen ja siinä virrassa sen käsittely oli aika tukalaa. Jouduin käyttämään riuttakoukkua ihan tosissaan ja kuvaamisesta ei tullut yhtään mitään. Nähtiin me toki muutama hai kaartelemassa sillä kanavan reunalla 32 metrissä. Yleensä nämä olivat Grey Reef Sharkeja, Whitetippejä ja Silvertippejä. Nyt palautui mieleen myös Apeks-regulaattorin huono ominaisuus: jos sen kääntää uloshengityksen viikset virran suuntaan, niin virta saattaa puskea vedet suuhun kun hengittää sisään. Eli Apeksia ei pidä hengittää silloin kun merivirta pääsee puskemaan viiksistä sisään. Hengittäessä pitää kääntää regu suoraan kohti virtaa, tai suojata kädellä virran puolella olevaa viikseä, eikä missään tapauksessa pidä hengittää viiksi virran suunnassa. Muuten joutuu tovin köhimään keuhkoista vettä ja tyhjentämään suukappaleen pakkosyötöllä. Tuntuu muuten aika inhottavalta 30 metrissä imeä merivettä ilman sijaan. Apeksi ei siis ole kaikkein paras virtasukellusregulaattori. Muuten se oli tälläkin reissulla tosi luotettava ja kevyt hengittää. Kokeilin parini Juhan Mares regua, ja siinä oli jokin vika, sillä se oli aivan tajuttoman raskas hengittää. Juha siirtyikin käyttämään toista annostajaa (oktoa), koska ei tuolla pääannostajalla oikeasti voinut syvällä hengittää kunnolla. Ja ressun lopulla se Maresin ykkösvaihe pamahti rikki.

Nyt killuimme siellä 32 metrissä kunnes omasta Suunnosta loppui suoranousuaika. Ilmaa olisi ollut vielä runsaasti. Oppaiden ScubaPro koneet eivät olleet niin konservatiivisia kuin Suunto, joten niillä olisi voinut olla pidempäänkin. Oppaat sanoivatkin että Suunnot on huonoja koneita eikä niillä voi sukeltaa kun ne on aivan liian konservatiivisia. Nyt kun päästi riuttakoukusta, niin sitten lähdettiin ja vauhdilla kohti kanavaa. Nyt tästä tuli 47 minuuttinen sukellus maksimisyvyydellä 31.7 m. Päätin että tällaiseen virtaan en enää isolla kameralla lähde, vaan GoPro saa luvan riittää.