Munin

2023-08-12 D929 Munin

Muninilla olen sukeltanut aiemmin 3 kertaa vuosina 2013, 2015 ja 2017. Uusia yrityksiä päästä hylylle oli 2018 ja 2019, mutta kelin takia ei koskaan päästy merelle ylipäätään, tai jos yritettiin Muninille niin päädyttiin kuitenkin varakohteelle Alcalle. Nyt oli tarjolla Kuplan ainoa kesän 2023 keikka Muninille 12.8. ja tämä julistettiin jo kesäkuussa, jolloin heti itse ilmoittauduin. Listalla oli pitkään 5 nimeä kunnes tuli 2 peruutusta ja meitä oli vain minä, Olli, Juha. Olli onnistui houkuttelemaan mukaan Pekan ja Noususta Emman ja Mattiaksen, joten saatiinkin 6 kasaan. Ennuste edeltävällä viikolla näytti lauantaille 12.8. hyvältä, siitä huolimatta että tiistaina oli myrskytuuli ja vielä keskiviikkona hurja aallokko.
Itsellä oli kaikki sopivat kaasut valmiina ja sovittiin että sukellan Mattiaksen kanssa. Sovittiin etukäteen suunnitelma ja molemmilla kamerat mukana. Suunnitelma oli 30 min hylyllä, katsotaan potkuri, peräkansi, keulalle ja takaisin, koko hylky siis. Kokonaisaika noin 70 min. Mattias oli käynyt siellä muutama viikko aiemmin ja silloin oli ollut loistava näkyvyys. Molemmilla D12 selkäpulloissa trimiksiä, ja kainaloon 50% ja 100% dekokannut. Sovittiin etukäteen että veteen menee ensin Olli ja Emma repeillä, sitten Pekka ja Juha D18 pulloilla ja 105 min suunnitelmalla ja viimeisenä minä ja Mattias.
Hinkin moottorissa oli koko kesän ollut ongelmia ja viimeisin oli konetilan pakokaasuvuoto, joka tukkii ilmansuodatinta. Torstaina pakokaasuvuodon syy oli löydetty ja korjattu. Perjantaina oli ajettu keikka Coolaroolle ilman isompia ongelmia, joten oletus oli että nyt päästään Muninille ongelmitta, jonne on 90 min matka 22 solmun vauhdilla.
Köydet irti lähtö Otaniemestä oli sovittu klo 10 ja melkein aikataulussa päästiin lähtemään. Nyt ei puettu kuivapukuja rannassa, vaan ne oli laukuissa ja vain veneilyvaatteet päällä. 2 repeä bailoutteineen, Juhalla ja Pekalla D18 pullot, mulla ja Mattiaksella D12 pullot ja dekokannut kaikilla. Ilma oli oikein mukava noin 16 astetta merellä, puolipilvinen ja heikko tuuli, aaltoa oli vain loivaa vanhaa maininkia alkuviikon myrskystä.
Hinkki lähti hyvin plaaniin meidän kuormalla ja ajattiin reilu 20 solmun vauhtia kunnes noin 8 mailia kohteelta koneen tehot putosi ja vene pois plaanista. Pääteltiin että ilmansuodatin oli taas tukossa. Pesty suodatin jäi Otaniemeen. Päätettiin ottaa ilmansuodatin irti ja kokeilla ajaa ilman sitä kohteelle. Jos koneesta saisi taas näin tehoja niin se todistaisi että suodattimessa oli ongelma. Ja osoittautui että tämä onnistui. Hylky löytyi heti koordinaateista ja näkyi selvästi kaiussa, joten pudotettiin heittopoiju heti. Sitten vaihdettiin ilmansuodatin takaisin koneeseen, että sillä voisi kierrellä poijun ympärillä tyhjäkäynnillä. Olli ja Emma pukivat ja lähtivät sukeltamaan, lähtöaika 12:37. Pintavirta vei pohjoiseen ja bailouttien antamiseen meni sen verran aikaa että O & E joutuivat uimaan jonkun matkaa poijulle.
Heidän peräänsä sitten Pekka ja Juha, lähtö 13:13. Nyt bailouttien antamiseen ja säätöön oli sopivampi ennakko, P & J pääsivät poijulle ilman isompaa uintia. Sitten odoteltiin Mattiaksen kanssa reilu tunti. Ollin pintapoiju havaittiin 14:15. Ei oltu sovittu poijuista mitään etukäteen. Jälkeenpäin ilmeni että Olli oli laittanut poijuun wetnotesin, joka meidän olisi pitänyt käydä lukemassa. Tai siis Mattiaksen olisi pitänyt laittautua pintapelastajaksi ja uida hakemaan wetnotes. Siinä olisi lukenut että heillä meni dekot pitkäksi ja tulevat myöhässä ylös. Päättelimme että tämä on tilanne kun eivät tulleet deadline-aikaan mennessä ylös. Seuraavalle keikalle olisi syytä sopia tarkemmin poijukäytännöt etukäteen.
Pian Ollin ja Emman perään tulivat ylös myös Pekka ja Juha ja me Mattiaksen kanssa päästiin viimein aloittamaan sukellus. Me laitettiin dekokannut jo veneessä kiinni, joten veneestä pudottamisen jälkeen ei tullut säätöä. Nousuköysi vei näppärästi heti takakannen vasemmalle laidalle ja köydessä oli strobovalo vilkkumassa. Näkyvyys vain ei ollut kummoinen. Vedessä oli tosi paljon partikkelia ja sumumainen sakka, näkyvyys vain 2 metriä, ja videovalot saivat sakan ja partikkelit oikein hehkumaan. Mentiin heti potkureille, joka kyllä niukasti näkyi, mutta hyviä kuvia siitä ei saanut. Potkurilla syvyys 50 m. Sitten takakannen nähtävyydet kuten ruori, skyletti. Valokuvaaminen oli niin sotkuisessa vedessä hankalaa kun valot tosiaan saivat siltin oikein hehkumaan ja kameran näytössä näkyi melkein pelkkää puuroa. Sitten kohti keulaa, konehuone, toinen ruori ja konetelegrammi, masto, rahtia ja lopulta keula. Kannen päällä syvyys 43-45 m. Käytiin vilkaisemassa keulaa pohjalta käsin 53 m. Sitten nopeasti takaisin peräkannelle. Oltiin jo aika lähellä nousuköyttä 30 min kohdalla, syvyys 42 m ja selkäkaasua 70 bar jäljellä, joten viittilöin että lähdetään nousuun. Vaihdettiin 21 m:ssä 50%:lle, ja omaa selkäkaasua jäljellä enää 60 bar. Mattiaksella vielä 100 bar. Lyhyet stopit 15, 12, 9 m. 6 m:ssä vaihdettiin 100% hapelle, ja 50%:Sta jäi 130 bar. Sitten pidemmät dekot 6 ja 3 m. 70 min kohdalla oli omat dekot suoritettu, Mattiaksella pari minuutta aiemmin. Tultiin pintaan ja noustiin heti veneeseen, jossa muut olivat jo valmiina paluuseen.
Koneesta otettiin ilmansuodatin irti ja ajettiin 20 solmua takaisin kotisatamaa kohti. Larussa tankattiin Hinkkiin 102 litraa. Otasatamaan päästiin klo 19 maissa ja siellä vaihdettiin viimein puhdas ilmansuodatin koneeseen.

https://leiman.kuvat.fi/kuvat/Sukellus-SCUBA/2023/2023-08-12+D929+Munin/

_2023_