Depth
49.2 m
Dive profile
Move over the chart to inspect depth values.
Comments
2023-09-12 D937 Vis (ex. Renteria)
Vis ex. Renteria on syvin kaikista hylyistä tällä matkalla, pohja 63 metriä. Muutamat harvat tilasivat sitä varten selkäpulloihin trimiksiä, mutta tälle hylylle sopiva TMX 18/35 täyttö olisi maksanut 118 euroa. Päätin itse tyytyä edullisempaan 8 euron EAN-24 täyttöön, jolla uskaltaa sukeltaa 50 metriin, ja tämä riittäisi hylyn näkemiseen kun vesi on täällä niin kirkasta. Päätin asettaa itselleni ehdottoman 50 metrin syvyysrajan.
Hylky sijaitsee kaukana Istrian niemen koillispäässä Plominin lahdella. Venematka kesti melkein 3 tuntia joten lähtö satamasta oli normaalia aikaisemmin klo 8:00. Menomatkalla oli oikein hyvä aurinkoinen sää. Kun päästiin hylyn poijulle, niin siellä olikin jo toinen vene parkissa ja sieltä sukeltajia menossa veteen. Meidän mukana ollut opas selitti että tälle hylylle he harvoin tulevat, koska täällä aina tapahtuu jotain ikävää. Epäili tietysti että meillekin tulee jotain tapahtumaan.
Innokkaimmat menivät vauhdilla sukeltamaan kun oltiin perille päästy. Meidän tiimi ei pitänyt suurta kiirettä ja lähdettiin laskeutumaan rauhassa. Taas kun pääsi 20 m harppauskerroksen alle, niin vesi oli todella kirkasta ja hylky alkoi näkymään alla. Köysi vei kohti peräkantta, mutta pysäytin oman laskun 46 metrissä ja katselin hetken peräkantta jonne olisi vielä ollut matkaa melkein 10 metriä. Vastustin kiusausta mennä koskettamaan kantta sillä näin kirkkaassa vedessä näki aivan selväsi kaiken mitä alla oli. Trimiksillä sukeltavat tietysti syöksyivät katsomaan potkuria pohjalle jonne oli vielä 20 metriä enemmän syvyyttä. Pohjan näki kuitenkin vielä 46 metristä kohtalaisen hyvin. Meidän tiimi lähti räpylöimään kohti keulaa. Komentosiltaan pääsi sentään jo koskettamaan 49 metrin syvyydellä. Konehuoneeseen näki kurkkia skyletin auki olevista luukuista, mutta itse konehuoneeseen sukeltaminen olisi vaatinut että menee reilusti 50 metrin syvemmälle puolelle. Keulalla vettä olikin enää 42 m ja sieltä näki laivan etukannen brygalle asti hyvin. Keulalle päästiin 15 min kohdalla. Sitten takaisin kohti nousuköyttä. Paluu sinne vähän korkeammalla ja saavupiippun huippu oli 37 metrissä ja sieltä näki koko hylyn kerralla keulasta perälle. Mikon kanssa mentiin savupiipulta suoraan nousuköydelle, joka näkyi jo kaukaa, eikä siis ollut tarpeen käydä takakannen kautta. Kalevi ei huomannut meitä yläpuolella, ja katseli koko ajan alaspäin, joten piti käydä hakemassa Kalevi vielä nousuköydelle, jossa vaihdettiin dekokaasuille 21 metrissä. Kalevi tosin unohti itse avata oman dekopullon venttiilinsä, joten avasin sen äkkiä hänelle kun huomasin tilanteen. Sitten oli pitkät dekot edessä. Itsellä 8 min 6 m, 14 min 3 m. Sukellusaikaa kertyi 57 min, selkäkaasua jäi 99 bar ja dekokaasua 170 bar. Sukellus sujui oikein hyvin ja onnistuin pitämään maksimisyvyyden 49,2 m, vaikka aika kova houkutus oli mennä koskettamaan takakantta. Hylky oli todella hieno ja näkyvyys aivan mieletön. Voisi sanoa että oikea ”Aku-Ankka-hylky”. Jos olisi maksanut sata euroa lisää, niin olisi voinut käydä syvemmälläkin, mutta dekoja olisi vastaavasti tullut todella paljon lisää. Hyvän näkyvyyden ansiosta ei ollut tarpeen mennä syvemmälle.
Koko porukallamme sukellus sujui hienosti eikä mitään ongelmia ollut.
Esitieto hylystä: ”Höyrykoneella varustettu rahtilaiva Renteria rakennettiin Englannissa 1921. Vuonna 1934 laiva siirtyi Jugoslavialaisen yhtiön omistukseen ja sai uuden nimen “Vis”. Kun Jugoslavia vallattiin 1941, alus oli Brittiläisessä satamassa ja se takavarikoitiin liittoutuneiden käyttöön. Höyrylaiva Vis purjehti toisen maailmansodan loppuajan liittoutuneiden saattueissa enimmäkseen Kuuba-Kanada reitillä. Alus palasi lopulta kotivesilleen helmikuussa 1946. 13.2.1946 alus lähti Rijekasta kohti Rasaa kun se matkalla osui Plominin lahdella lähellä rantaa miinaan ja upposi 10 minuutissa.
Hylky on 90 m pitkä ja makaa pystyssä pohjalla, peräpäässä pohja 63 metrissä ja keulassa pohja 50 m. Korkein osa hylkyä on savupiippu 37 m. Kansi on perällä 55 m ja keulassa 42 m. Laivan metallirunko on hyvin säilynyt mutta puuosat ja puiset kannet ovat lahonneet pois, joten kannen läpi näkee hyvin laivan sisäosiin. Keula on pahoin vaurioitunut miinan räjähdyksessä, keskiosa ja perä ovat ehjiä. Konehuoneeseen näkee skyletin läpi hyvin. Lastiruumat ovat tyhjiä. Peräsin ja potkuri vajonneet mutaan ja pohjalla huono näkyvyys. Varapotkuri nähtävissä peräkannella.”
Kuvat: https://leiman.kuvat.fi/kuvat/Sukellus-SCUBA/2023/2023+Istria/2023-09-12+D937+Vis/
Video: https://youtu.be/lpvBfj6SzHE
Vis ex. Renteria on syvin kaikista hylyistä tällä matkalla, pohja 63 metriä. Muutamat harvat tilasivat sitä varten selkäpulloihin trimiksiä, mutta tälle hylylle sopiva TMX 18/35 täyttö olisi maksanut 118 euroa. Päätin itse tyytyä edullisempaan 8 euron EAN-24 täyttöön, jolla uskaltaa sukeltaa 50 metriin, ja tämä riittäisi hylyn näkemiseen kun vesi on täällä niin kirkasta. Päätin asettaa itselleni ehdottoman 50 metrin syvyysrajan.
Hylky sijaitsee kaukana Istrian niemen koillispäässä Plominin lahdella. Venematka kesti melkein 3 tuntia joten lähtö satamasta oli normaalia aikaisemmin klo 8:00. Menomatkalla oli oikein hyvä aurinkoinen sää. Kun päästiin hylyn poijulle, niin siellä olikin jo toinen vene parkissa ja sieltä sukeltajia menossa veteen. Meidän mukana ollut opas selitti että tälle hylylle he harvoin tulevat, koska täällä aina tapahtuu jotain ikävää. Epäili tietysti että meillekin tulee jotain tapahtumaan.
Innokkaimmat menivät vauhdilla sukeltamaan kun oltiin perille päästy. Meidän tiimi ei pitänyt suurta kiirettä ja lähdettiin laskeutumaan rauhassa. Taas kun pääsi 20 m harppauskerroksen alle, niin vesi oli todella kirkasta ja hylky alkoi näkymään alla. Köysi vei kohti peräkantta, mutta pysäytin oman laskun 46 metrissä ja katselin hetken peräkantta jonne olisi vielä ollut matkaa melkein 10 metriä. Vastustin kiusausta mennä koskettamaan kantta sillä näin kirkkaassa vedessä näki aivan selväsi kaiken mitä alla oli. Trimiksillä sukeltavat tietysti syöksyivät katsomaan potkuria pohjalle jonne oli vielä 20 metriä enemmän syvyyttä. Pohjan näki kuitenkin vielä 46 metristä kohtalaisen hyvin. Meidän tiimi lähti räpylöimään kohti keulaa. Komentosiltaan pääsi sentään jo koskettamaan 49 metrin syvyydellä. Konehuoneeseen näki kurkkia skyletin auki olevista luukuista, mutta itse konehuoneeseen sukeltaminen olisi vaatinut että menee reilusti 50 metrin syvemmälle puolelle. Keulalla vettä olikin enää 42 m ja sieltä näki laivan etukannen brygalle asti hyvin. Keulalle päästiin 15 min kohdalla. Sitten takaisin kohti nousuköyttä. Paluu sinne vähän korkeammalla ja saavupiippun huippu oli 37 metrissä ja sieltä näki koko hylyn kerralla keulasta perälle. Mikon kanssa mentiin savupiipulta suoraan nousuköydelle, joka näkyi jo kaukaa, eikä siis ollut tarpeen käydä takakannen kautta. Kalevi ei huomannut meitä yläpuolella, ja katseli koko ajan alaspäin, joten piti käydä hakemassa Kalevi vielä nousuköydelle, jossa vaihdettiin dekokaasuille 21 metrissä. Kalevi tosin unohti itse avata oman dekopullon venttiilinsä, joten avasin sen äkkiä hänelle kun huomasin tilanteen. Sitten oli pitkät dekot edessä. Itsellä 8 min 6 m, 14 min 3 m. Sukellusaikaa kertyi 57 min, selkäkaasua jäi 99 bar ja dekokaasua 170 bar. Sukellus sujui oikein hyvin ja onnistuin pitämään maksimisyvyyden 49,2 m, vaikka aika kova houkutus oli mennä koskettamaan takakantta. Hylky oli todella hieno ja näkyvyys aivan mieletön. Voisi sanoa että oikea ”Aku-Ankka-hylky”. Jos olisi maksanut sata euroa lisää, niin olisi voinut käydä syvemmälläkin, mutta dekoja olisi vastaavasti tullut todella paljon lisää. Hyvän näkyvyyden ansiosta ei ollut tarpeen mennä syvemmälle.
Koko porukallamme sukellus sujui hienosti eikä mitään ongelmia ollut.
Esitieto hylystä: ”Höyrykoneella varustettu rahtilaiva Renteria rakennettiin Englannissa 1921. Vuonna 1934 laiva siirtyi Jugoslavialaisen yhtiön omistukseen ja sai uuden nimen “Vis”. Kun Jugoslavia vallattiin 1941, alus oli Brittiläisessä satamassa ja se takavarikoitiin liittoutuneiden käyttöön. Höyrylaiva Vis purjehti toisen maailmansodan loppuajan liittoutuneiden saattueissa enimmäkseen Kuuba-Kanada reitillä. Alus palasi lopulta kotivesilleen helmikuussa 1946. 13.2.1946 alus lähti Rijekasta kohti Rasaa kun se matkalla osui Plominin lahdella lähellä rantaa miinaan ja upposi 10 minuutissa.
Hylky on 90 m pitkä ja makaa pystyssä pohjalla, peräpäässä pohja 63 metrissä ja keulassa pohja 50 m. Korkein osa hylkyä on savupiippu 37 m. Kansi on perällä 55 m ja keulassa 42 m. Laivan metallirunko on hyvin säilynyt mutta puuosat ja puiset kannet ovat lahonneet pois, joten kannen läpi näkee hyvin laivan sisäosiin. Keula on pahoin vaurioitunut miinan räjähdyksessä, keskiosa ja perä ovat ehjiä. Konehuoneeseen näkee skyletin läpi hyvin. Lastiruumat ovat tyhjiä. Peräsin ja potkuri vajonneet mutaan ja pohjalla huono näkyvyys. Varapotkuri nähtävissä peräkannella.”
Kuvat: https://leiman.kuvat.fi/kuvat/Sukellus-SCUBA/2023/2023+Istria/2023-09-12+D937+Vis/
Video: https://youtu.be/lpvBfj6SzHE
Tanks
Main tank
- Volume
- 11,0 l
- Press. Start
- 210 bar
- Press. End
- 170 bar
- O2%
- 49,0%